Ei ihan tavallinen päivä

Tehtäviimme Eevan kanssa kuuluu hakea Lukas päivähoidosta ja hoitaa häntä miltei päivittäin. Eilen aamulla ajattelin, että teenpä pienen kuvakertomuksen siitä, millainen on tavallinen Lukaksen noutomatka. Otin mukaan kännykän, en kameraa. Aivan tavallinen reissu siitä ei kuitenkaan tullut...

Tästä lähdettiin liikkeelle kotikatua pitkin.

On aika tavallista, että kadun varrelta voi tehdä tällaisia löytöjä. Paikalliset ihmiset jättävät katujen varsille käytöstä poistamiaan tavaroita, jotka voivat olla miltei mitä tahansa. Periaate on: saat ottaa siitä ihan ilmaiseksi. Kierrätys toimii...

Asuinalueemme itäisessä Hamiltonissa on omakotialuetta. Talojen puutarhat sattavat olla hyvinkin reheviä; tässä hortensiat pursuavat aidan yli.

Tässä ohitamme presbyteerikirkon. Pihalla kasvaa tyypillinen puu Uudessa-Seelannissa.

Kindyn portti auki ja Lukasta etsimään melkoisesta lapsikatraasta, joka koostuu monista kansallisuuksista.

Kindyn edustalla.

Kadun ylittäminen on tarkkaa puuhaa, sillä liikenne on vilkasta - ja niin on Lukaskin.

Lukas huutelee kindykaverilleen: "Are you coming to the garden?"

Kiikkuminen on lähes pakollinen ohjelmanumero, ja se kestää kauan.

Lukas on taitava kiipeilemään, ja hänellä on hyvä tasapainoaisti.

Tämän  Lukas on tehnyt aiemminkin.  Nyt hän kuitenkin innostuu esittämään ja alkaa kävellä puomia pitkin alaspäin. Minä istun toisessa päässä, enkä voi liikahtaakaan, jotta puomi pysyisi vakaana. Lukas pääsee lähes puoleen väliin ja alkaa laskeutua, mutta tällöin hänen jalkanasa lipeää. Hän putoaa puomilta ja lyö pudotessaan otsansyrjänsä poikkipuomiin. Itku ja parkuhan siitä tulee. Minä kannan pojan kotiin reilun puolen kilometrin päähän. Lukas on kotona jonkin aikaa  tavanomaista hiljaisempi, mutta saatuaan jäätelöä hän innostuu jälleen leikkimään. Itselleni jää tapahtumasta koko illaksi paha mieli. Toisaalta olen kiitollinen Jumalalle varjeluksesta; pahemminkin olisi voinut käydä.

Synttärit

Lukas eli jännittäviä päiviä viime viikolla. Hän laski päivittäin, montako yötä pitää vielä nukkua synttäreihin mennessä ("only three sleeps left..."). Viides ikävuosi oli täyttymässä. Muutamaa päivää ennen syntymäpäivää oli vielä suunnitelmissa, että lapsille järjestetään synttärijuhlissa kasvomaalausta, ja niinpä sitä piti harjoitella. Tästä ideasta kuitenkin luovuttiin, koska se olisi vienyt liian paljon aikaa.

Synttärit pidettiin kahvilassa, joka sijaitsee Hamiltonin laitamilla. Kahvilassa oli isohko piha-alue,ja aitaus, jossa muutamat lampaat syödä mussuttivat ja laiskanpulkea sika makoili. Tarjoilut oli tilattava kahvilasta, ja vain kakun sai tuoda mukanaan. Kakun tekoon Lukaksen äiti tuhlasikin paljon energiaa. Lopputulos olikin hieno: gluteeniton kakku, jonka päällä oli itse tehtyjä suklaakuorisia yllätysmunia. Synttärivieraina oli useita ystäväperheitä. Lahjoja oli runsaasti, sää leppeä ja ruoka hyvää.

Hamilton Gardens

Tutustuimme eilen Hamilton Gardens -nimiseen puutarha-alueeseen, johon kuuluu kymmenkunta erilaista kultuuria heijastavaa puutarhaa. Tämä puutarhakokonaisuus valittiin v. 2014 vuoden puutarhaksi maailmassa. Asuinpaikastamme sinne on matkaa reippaat pari kilometriä. Kiertelimme alueella useita tunteja 25 asteisessa helteessä. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, mikä valokuvaajan kannalta ei ollut lainkaan edullista: värit haalistuvat, ja varjot ovat voimakkaita. Puutarhaan on vapaa pääsy, ja siellä useita paikkoja, missä voi rauhassa oleskella, lueskella tai syödä eväitään. Seuraavassa muutama otos eri puutarhoista.

Puutarha-alue sijaitsee Waikato-joen varrella:

Puutarha-alueen keskusaukio:

Italialainen renesanssipuutarha:

Kiinalainen puutarha:

Maoripuutarha:

Tudor-puutarha:

Pirteä alku

Tämä aamu käynnistyi pirteästi. Olimme tilanneet linnuilta herätyksen noin kello seitsemäksi – ja katso: se toimi. Haistelin kostean lämmintä aamua; lämpötila oli 16 astetta ja säätiedotuksen mukaan se olisi päivällä enimmillään 24. Käppäilin olohuoneeseen pukeutumaan ja astelin karvalankamatolla, kun äkkiä tunsin jotain terävää tunkeutuvan paljaaseen jalkapohjaani. Ompeluneulahan se siinä törrötti! Vaikea keksiä oivallisempaa herätystä…

Lentomatkat Hong Kongin kautta Aucklandiin sujuivat odotettua mukavammin. Hong Kongin lennolla olimme lähes ainoita, joiden viereen oli jäänyt tyhjä istuinpaikka, ja Aucklandin lennolle saimme paikat hätäuloskäynnin kohdalta, joten meillä oli runsaasti jalkatilaa. Olimme luulleet, että joutuisimme Hong Kongissa odottelemaan koneen lähtöä neljä tuntia, mutta iloksemme aika oli supistunut vain kahteen. Kokonaislentoaikakin oli nyt vaivaiset 21 tuntia, kun se aiemmin on ollut 24 tuntia. Kaiken tämän hyvän lisäksi minäkin, joka ei yleensä nuku lennon aikana, sain nukutuksi useita tunteja kummallakin lennolla. Kun kähestyimme määränpäätä, alkoi aamu sarastaa.

Saavuimme puolen päivän tienoissa Aucklandiin, missä tyttäremme oli autolla meitä vastassa. Matka Hamiltoniin kesti puolitoista tuntia. Sinnittelimme iltaan saakka nukkumatta tyttären perheen, ja etenkin Lukas-pojan, suosiollisella avustuksella.  Teimme mm. retken läheiselle järvelle. 

Sunnuntaina kävimme jumalanpalveluksessa pienessä seurakunnassa, jossa tyttären perhe tavallisesti käy. Rauhallista, mutta interaktiivista ja osallistavaa meininkiä. Illalla menimme retkelle Hamilton Gardens -nimiseen puutarhaan, johon itse asiassa kuuluu useita, eri kulttuureja edustavia puutarhoja. Tämä puutarha valittiin vuonna 2014 maailman parhaaksi puutarhaksi (kerron myöhemmin lisää). Puutarha sijaitsee laajalla alueella Waikato- joen rantamilla. Puutarhan yhdessä osassa oli paljon ihmisiä piknikillä, ja taustalla esitettiin kaiken aikaa elävää musiikkia. Tällainen tapahtuma järjestetään joka sunnuntai-ilta. Sää oli vielä tuolloin viileähkö ja tuulinen. Piknik-alueen lähellä on ruusutarha, jossa kasvaa jos jonkinlaisia ruusuja.

Kolme yötä on nyt takana, ja unirytmi näyttää asettuneen heti kohdalleen. Päivisin tosin tulee vieläkin aalloittain väsymyskohtauksia.

PS Yllä olevat kuvat ovat Hamilton Gardens -puutarhan laitamilta, eivät itse puutarhasta.

Kommentit sallittuja ellei jopa toivottuja!