Olemme nyt asuneet puolitoista viikkoa uudessa asunnossa, joka sijaitsee korkean kukkulan laella Aucklandin Hillsboroughissa. Saimme eräältä nuoreltaparilta käytöömme kokonaisen talon; itse he muuttivat Etelä-Afrikkaan reiluksi kuukaudeksi. Olemme tunteneet tämän eteläafrikkalaisen rouvan jo vuosia, ja hän on tyttäremme perheen hyvä ystävä. Muutama vuosi sitten hän vieraili luonamme Virossa.
Talomme lähettyvillä on Waikowhai-niminen vehmas puisto, johon viemme pikku Lukaksen leikkimään silloin kun hän vierailee luonamme. Siellä on keinut, liukumäet ynnä muita vempaimia.
Puistossa näkee kaiken aikaa paljon lintuja, joista yksi värikkäimmistä on valkokurkkurosella, papukaija, jota tavataan Kaakois-Australiassa, Tasmaniassa ja Uudessa-Seelannissa. Lintu on sikäli esimerkillinen, että se solmii puolisonsa kanssa elinikäisen liiton. Kerron tästä papukaijasta lisää valokuvablogissani, missä on myös enemmän kuvia.
Portaita taloltamme alas puistoon on yhteensä 270. Ylös noustaessa yllätttäen yhtä paljon. Tässä kuvassa on portaiden alapää, josta kiipeämään lähdettäessä Lukas mielellään sanoo: "Syliin!"
Taloltamme avautuu merelle näkymä, jonka värisävyt vaihtelevat paljon säiden mukaan. Yleensä täällä tuulee aika navakasti, mutta tässä aamulla otetussa kuvassa oli varsin tyyntä. Viime päivinä lämpötila on kohonnut miltei helteisiin lukemiin. Auringonlaskut ovat usein värikkäitä.
Laskuveden aikana olen kuljeksinut paljon merenpohjaa myöten etsien kuvauskohteita. Paljon niitä on löytynytkin, mutta se on jo toisen jutun aihe...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat tervetulleita!