Yhtenä päivänä intouduin kuvaamaan monarkkiperhosia, joita näytti lentelevän erityisesti lähikadulla, jota reunustavat molemmin puolin hevoskastanjat. Varsinaisesti monarkkiperhosen toukan ravintokasveja ovat monet asclepias-suvun lajit (esim. silkkiyrtti), jotka houkuttelevat monarkkiperhosia luokseen ja joihon perhoset munivat muniaan. Satuin saamaan muutaman kuvan keskenään leikkivistä perhosista.
Monarkkiperhosen pääasiallisia esiintymäalueita ovat Pohjois- ja Etelä-Amerikka, mutta sitä tavataan myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Euroopan, Afrikan ja Aasian mantereilta tämä perhoslaji puuttuu. Pohjoisamerikkalaiset monarkkiperhoset vaeltavat joka vuosi jopa 4 000 kilometrin matkan talvehtimisalueelleen Väli-Amerikkaan.
Tutkijat ovat selvittäneet, että monarkkiperhoset suunnistavat kaksinkertaisen ohjausjärjestelmän avulla. Niiden elimistössä on proteiini, jossa yhdistyvät aurinkokompassi ja eräänlainen sisäinen kello. Tämän proteiinin avulla ja Maan magneettikenttää hyödyntämällä perhoset pystyvät säilyttämään viivasuoran kurssin, vaikka auringon asema muuttuu.
Nyt on häikäisevän hyviä kuvia!
VastaaPoistaHenry tuiskun keskeltä
Kiitos Henry! Tosi mukava saada kommentti; siitä tietää varmasti, että joku on lukenut jutun. Vähän erilainen keli siellä Suomessa näyttää olevan kuin täällä.
VastaaPoista