Torakoita

Vietimme kolme päivää kaksistaan Eevan kanssa Cambridgessa. Cambridge palkittiin viime lokakuussa kauneimpana isohkona kaupunkina Uudessa-Seelannissa. No, isohan se ei ole; siellä on vain n. 20 000 asukasta, mutta viehättävä ja luonnonläheinen kyllä. Kaupungin keskustan kyljessä on syvällä notkossa lampi, jota ympäröi kävelytie.

Lampi, jonka nimi on Lake Te Koo Tutu, syntyi 1800 vuotta sitten Taupo-järvellä tapahtuneesta tulivuorenpurkauksesta. Täältä purkautui valtava vesimassa, joka eteni Waikato-jokea pitkin n. 130 kilometrin päähän Cambridgeen saakka ja pysähtyi sitten monelta suunnalta tulleiden virtausten takia.

Ulkoilureitit olivat viimeisen päälle hienoja. Tällaiset portaat ovat tuttu näky Uudessa-Seelannissa, sillä kukkuloita ja vuoria on paljon. Kävelyreitit on yleensä tehty huolella.

Ilokseni löysin juuri näiden portaiden laitamilta Fantail-yhdyskunnan. Näitä pikkuruisia vikkeliä lintuja, joista jo aiemmin kirjoitin, on todella hauskaa ja vaativaa kuvata. Sain hyviä otoksia, josta tässä kaksi.

Olimme jälleen majoittuneena eräässä Airbnb-kohteessa, jota iäkkäänpuoleinen pariskunta isännöi. Asunto oli pieni: keittiön tapainen, makuuhuone, suihku ja WC. Asunto oli vastikään rakennettu entisen palettua poroksi.

Luimme etukäteen kohteesta annettuja arvosteluja ja naureskelimme, kun eräs ruotsalainen vieras oli jättänyt närkästyneen palautteen kackerlackasta ’torakasta’, jonka oli bongannut sisätiloista. Hymymme kuitenkin hyytyi, kun aloimme löytää näitä torakoita eri puolilta asuntoa; saldo viisi kuollutta, yksi haavoittunut ja karkuun päässyt. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olemme nähneet torakoita, vaikka olemme käyneet Uudessa-Seelannissa viisi kertaa ja viipyneet täällä yhteensä miltei puolitoista vuotta. Tässä kuva (ei herkille) yksilöstä, joka on saanut vähän kipeää.

Vuosi vaihtui Cambridgessa erittäin rauhallisesti. Unen läpi kuulimme puolenyön aikaan pari pamausta, siinä kaikki.

Tamas sai maamulta joululahjaksi pienet kärryt. Sillä aikaa kun olimme poissa, Tamas oli oppinut kävelemään näiden avulla. Kun tulimme tänne puolitoista kuukautta sitten, Tamas ei edes vielä kontannut, nyt hän jo viittä vailla kävelee ilman tukea.