torstai 21. joulukuuta 2017

Aitoa joulua etsimässä

Joulun tunnelmaa täällä Uudessa-Seelannissa saa hakemalla hakea – eikä tahdo löytyä sittenkään. Täällähän on kaikki Suomeen verrattuna nurinpäin. Säät ovat helteiset (lunta löytyy vain Eteläsaaren vuorten huipulta), ja päivänvaloa riittää: tänään aurinko on noussut 5.54 ja laskee 20.50. Tästä päivästä alkaen päivä alkaa lyhetä. Aurinko seilaa taivaalla vastapäivään, autot kulkevat väärällä puolella tietä, ja hilkulla on, etteivät ihmisetkin kävele pää alaspäin… Maan pääministerinä on agnostikoksi tunnustautuva 37-vuotias nainen.

Jouluvaloja, joita Suomessa on joka puolella, täällä ei näy paljon missään, jos ei oteta lukuun kauppakeskuksia. Tässä läheisellä kadulla yksi talo oli kuitenkin sonnustautunut jouluvaloihin ja rihkamaan. Feikiltähän se näyttää.




Veikkaisin, että Hamiltonin keskusaukiolle pystytetty joulukuusi on vähän isompi kuin Senaatintorille pystytetty. No, kuusihan se ei taatusti ole, mikä yrtti lie.




Lukaksen kindyn eli hoitopaikan henkilökunta ja lasten perheet järjestivät lapsille pikkujoulun ruokailuineen Rotoroa-järven rannalla. Lukaksen äiti jakeli lahjoja lapsille, ja lapsille pystytettiin pomppulinna.








St Peterin anglikaaninen katedraali on Hamiltonin näyttävin kirkko. Se oli virittäytynyt jouluun seimiasetelmalla.



Eniten joulun tuntua saimme käymällä viime sunnuntain jumalanpalveluksessa lähellä sijaitsevassa Bible Churchissa, joka on ymmärtääkseni babtistikirkko. Vastaanotto oli tavattoman lämmin. Juontaja ilmoitti heti tilaisuuden alkuun, että tällä kertaa kaukaisimmat kirkkovieraat ovat Suomesta. Lapset esittivät laulunäytelmän ja lauloivat. Pastori piti saarnan Sakariaasta, joka yhdeksän kuukauden mykkyyden jälkeen sai puhekykynsä takaisin Johanneksen synnyttyä. Mutta sen sijaan että hän olisi intoillut vain omasta lapsestaan, hän ylistikin Vapahtajaa, joka oli vielä tuohon aikaan heillä vieraisilla olevan Marian kohdussa. Saarnan jälkeen yksi ja toinen seurakuntalainen tuli tervehtimään ja kyselemään, keitä me oikein olemme, ja kutsui kukin vuorollaan juhlalounaalle. Eihän me menty, ujot suomalaiset.


2 kommenttia:

  1. Mukava, että kirjoittelet. Onpa siellä komeita paikkoja. Ei ihme, että tulee valokuvattua. Täällä(kin) on jouluaaton aatto ja lunta tulee kuin turkin hihasta.
    Toivotamme hyvää joulua ja huimia seikkailuja.
    Henry ja Pirjo

    VastaaPoista
  2. Täällä on juuri nyt jouluaattoilta.Äsken käytiin meressä jokisuulla uimassa.Sain joitakin hyviä kuvia linnuista. Jouluateria kalkkunoineen valmistumassa.Iloa ja rauhaa jouluunne!

    VastaaPoista

Kommentit ovat tervetulleita!